hilma.companyfacts.io

Vastaanotettu Hilmaan	2023-07-12
Ilmoituksen numero	2023-133035
TED numero	2023/S 135-432319
Ostajaorganisaatio	Ilmatieteen laitos (0244664-7 ) Erik Palménin aukio 1 FI-00560 Helsinki http://www.fmi.fi
Hankinnan otsikkotiedot	TIETOPYYNTÖ: Ilmatieteen laitoksen kapasiteettiympäristön uusiminen
Hankinnan yhteenlaskettu kokonaisarvo koko ajalle (ilman alv:ta) arvio
Hankinnan yhteenlaskettu kokonaisarvo koko ajalle (ilman alv:ta) lopullinen
Alkuperäinen ilmoitus	https://www.hankintailmoitukset.fi/sv/public/procurement/90871/notice/133035/overview
Originaali JSON tietue	133035.json

Hankinnan lyhyt kuvaus	Hankintayksikön esittely Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Ilmatieteen laitos kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan. Laitoksella työskentelee n. 750 henkilöä. Päätoimipiste on Helsingin Kumpulassa, lisäksi lentosääpalvelun toimipisteitä on Kuopiossa ja Rovaniemellä. Tutkimuksen toimipisteitä on Helsingin lisäksi Kuopiossa ja Sodankylässä. Ilmatieteen laitoksen IT-järjestelmät muodostavat laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, jossa keskeistä on erilaisten data-aineistojen keruu, prosessointi ja jakelu. Aineistot vaihtelevat jatkuvan virran melko pienistä pistehavaintoaineistoista ilmakehän ja meren profiilimittauksiin, pitkiin havaintoaikasarjoihin, ajallisesti ja paikallisesti laajoihin kaukokartoitus aineistoihin sekä erilaisiin meri- ja ilmakehämallidatoihin. Tyypillisesti yhden aineistotietovirran käsittely on moniportaista jakautuen useaan eri tietojärjestelmään. Menetelmät ja ratkaisut ovat tyypillisesti datalajikohtaisia, tutkimustyön tuloksena syntyneitä toteutuksia eri ohjelmointikielillä valmisohjelmistojen sijaan. Järjestelmät voidaan jakaa operatiivisen tuotannon ja tutkimuksen palveluihin Edellisen keskeisiä vaatimuksia on aikakriittinen ja ennakoitava suorituskyky, vikasietoisuus ja käytettävyys ympärivuorokauden, kun taas jälkimmäisen on katettava laaja kirjo erilaisia kapasiteettitarpeita riittävällä suorituskyvyllä ja käytettävyydellä. Kolmannen palveluryhmän muodostavat erilaiset toimintaa tukevat tunnistus, hakemisto, toiminnanohjaus ja valvontapalvelut, sisäiset dokumentointialustat ja webbipalvelut. Nykyinen virtualisointiympäristö koostuu sekä Red Hat Enterprise Virtualization (KVM) että VMware -järjestelmistä, joita käytetään sekä Kumpulassa että Sodankylässä. On nähtävissä, että seuraavien kahden kolmen vuoden aikana valtaosa uusista käyttäjätarpeista kohdistuu konttiteknologiaan samalla kun iso osa nykyisistä käyttöjärjestelmätason virtualisoinneista siirtyy käyttämään kontteja tai palvelimettomia pilvitekniikoita. Kuitenkin tarve hyödyntää perinteistä virtualisointia säilyy, mutta sen tulevaa laajuutta on vaikea arvioida tässä vaiheessa. Julkipilvipalveluilla tulee olemaan tulevaisuudessa myös merkittävä rooli virtualisointi-, kontti- ja muissa prosessointialustoissa. Lisäksi toimialakohtaisilla pilvipalveluilla voi olla merkitystä eri datojen käsittelyssä. Tästä on esimerkkinä Euroopan keskipitkien sääennustekeskuksen (ECMWF) ja Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) oma pilvipalvelu “European Weather Cloud”, EWC. Hankinnan kuvaus Virtualisointitekniikoissa on käynnissä teknologinen murros, ja hankinnan kannalta on nähtävissä ainakin kolme toteutusvaihtoehtoa: - Perinteinen virtualisointi, joka vastaa nykytilaa, ja jossa ohjelmistot, palvelimet ja tallennusjärjestelmät muodostavat omat kokonaisuutensa. - Yhtenäisratkaisu ns. hyperkonvergenssi (HCI), jossa samalla ohjelmistolla hallitaan koko paletti virtuaalikoneista fyysisiin palvelimiin, verkkoihin ja tallennusjärjestelmiin asti. - Konttipohjaiset virtualisointiratkaisut, jossa virtuaalikoneita ajetaan konteissa osana laajempaa konttialustaa, joka huolehtii puolestaan fyysisten resurssien hallinnasta. Nykyiset ympäristöt on toteutettu kahden konesalin vikasietoisina klustereina sekä KVM:llä että VMwarella Helsingissä ja Sodankylässä. Helsinki: KVM-isäntäkoneiden lkm 10 VMware-Isäntäkoneiden lkm 4 Linux virtuaalikoneet 445 Windows-virtuaalikoneet 40 Sodankylä: KVM-isäntäkoneiden lkm 8 VMware-Isäntäkoneiden lkm 0 Linux virtuaalikoneet 140 Windows-virtuaalikoneet 10 Linux virtuaalikoneilla ajetaan ainakin seuraavia alla kuvattuja työkuormia: - Geofysikaalisen datan prosessointi erilaisilla tieteenalakohtaisilla työkaluilla ja ohjelmointikielillä. - tietokannat (esim. PostgreSQL, MySQL) - kubernetes/openshift - kuormantasaus/www-palvelut (esim. haproxy, nginx) - tallennuspalvelut (ceph,lustre…) Windows virtuaalikoneilla ajetaan seuraavia työkuormia: - active directory - tietokannat (MSQL, MySQL) - www-palvelut (Microsoft IIS) - hallintapalvelut Alla on kuvattu yleisimmät virtuaalikoneiden vCPU konfiguraatiot: Linux: vCPU Standard: 4-8 Medium: 16 Large: 32 Windows: vCPU Standard: 2-4 Medium: 8 Large: 16 Virtuaalikoneiden vCPU konfiguraatiot jakautuvat seuraavasti: vCPU 2-8: 83.2% vCPU 8-16: 13.2% vCPU 32+: 3.5% Nykyinen kapasiteettiratkaisu on toteutettu ns. kolmikerros arkkitehtuurilla (palvelimet, verkkolaitteet ja tallennuslaitteet). Tarkemmat tiedot klustereista ja tallennustilasta löytyvät liitteestä 2. Tulevan teknisen ratkaisun kulmakivet: - Kahden konesalin ratkaisu sekä Helsinkiin että Sodankylään siten, että palvelut voidaan varmentaa konesalien välillä. Optiona voi olla mahdollisuus varmentaa Helsingin ja Sodankylän välillä. - Ratkaisun tulee modulaarinen siten että kokonaiskapasiteettia voidaan kasvattaa tai pienentää joustavasti. - Ratkaisussa tulee olla mahdollisuus laajentaa tai kahdentaa kapasiteettia julkipilveen. Tämän ratkaisun tekniset reunaehdot ja kustannusvaikutus tulee eritellä selkeästi. Ratkaisun kustannustehokkuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Edellä mainittujen kolmen mahdollisen toteutusarkkitehtuurin lisäksi voi olla myös muita ratkaisuvaihtoehtoja tai em. vaihtoehtojen yhdistelmiä. - Minimivaatimukset on määritelty tarkemmin liitteessä yksi. Mikäli minimivaatimuksissa on teknisesti tai taloudellisesti ehdotetun ratkaisun kannalta ongelmallisia vaatimuksia, nämä on hyvä nostaa esiin tietopyynnön vastauksessa. Tietopyyntövastauksessa tulee ehdottaa teknistä ratkaisua, joka täyttää tässä dokumentissa, ja minivaatimuksissa (liite 1) kuvatut ehdot. Jos toimittaja haluaa ratkaisussaan poiketa ehdotetuista vaatimuksista, tulee poikkeamat perustella huolellisesti. Vastauksen tulee sisältää seuraavat alakohdat: - Ehdotettu tekninen toteutus sekä Sodankylään että Kumpulaan tässä dokumentissa ja sen liitteissä kuvatun toiminnallisuuden toteuttamiseksi. - Yksityiskohtainen kuvaus, miten järjestelmä skaalautuu sekä suuremmaksi että pienemmäksi, ja miten tämä vaikuttaa vaadittuihin teknisiin resursseihin, lisensseihin, muuttuuko tukisopimus. Esimerkkikäyttötapauksena on ympäristön kasvatus kaksinkertaiseksi ja ympäristön kapasiteetin pienentäminen 30 %. - Lisenssimalleista tulee antaa tarkka kuvaus, mitkä ominaisuudet kuuluvat peruspakettiin ja mitkä minimivaatimuksissa mainitut toiminallisuudet ovat erikseen lisensoitavia ominaisuuksia. Myös mahdolliset lisenssiyhdistelmät (“lisenssibundlet”) ja niiden budjetäärinen hinnoittelu tulee ilmoittaa. - Referenssitieto vähintään kahdesta asiakkuudesta Euroopassa, mieluiten Suomessa. Tutkimuslaitos ja/tai yliopistoasiakkuudet ovat erityisen kiinnostavia. Myös eurooppalaiset saman toimialan referenssit ovat kiinnostavia. - Tukiorganisaatio Suomessa ja Euroopassa: tukiprosessi, asiantuntijataso Suomessa tai lähialueilla. Tietopyyntöön kattavasti vastanneet kutsutaan tarkempaan tekniseen vuoropuheluun ennen varsinaisen tarjouskilpailun käynnistymistä. Hankinnan arvioitu aikataulu on seuraava: - kilpailutus Q3/2023 - Q1/2024 - hankinta ja asennus Sodankylään Q2/2024- Q3/2024 - optioiden mahdollinen hyödyntäminen Q/2024 - Q3/2025
Hankintanimikkeistö (CPV) pää	Tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvät tietokeskuspalvelut (72514200)
Hankintanimikkeistö (CPV) muut
Aluekoodi	FI1D7, FI1B1
Pääasiallinen suorituspaikka	Sodankylä ja Helsinki