hilma.companyfacts.io

Vastaanotettu Hilmaan	2021-07-07
Ilmoituksen numero	2021-078540
TED numero	2021/S 132-350978
Ostajaorganisaatio	Opetus- ja kulttuuriministeriö (0245872-8 ) PL 29, 00023 VALTIONEUVOSTO FI-00170 Helsinki http://www.minedu.fi
Hankinnan otsikkotiedot	Tietopyyntö ja ennakkoilmoitus perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen vaikutuksia koskevasta tutkimuksesta
Hankinnan yhteenlaskettu kokonaisarvo koko ajalle (ilman alv:ta) arvio
Hankinnan yhteenlaskettu kokonaisarvo koko ajalle (ilman alv:ta) lopullinen
Alkuperäinen ilmoitus	https://www.hankintailmoitukset.fi/en/public/procurement/56185/notice/78540/overview
Originaali JSON tietue	78540.json

Hankinnan lyhyt kuvaus	Tietopyynnön tarkoitus ja hankintaprosessin kuvaus: Tällä tietopyynnöllä on tarkoitus selvittää perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen vaikutuksia koskevan tutkimuksen hankintaan liittyviä kysymyksiä ja hinta-arvioita. Tietopyynnön tavoitteena on saada kattavasti perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen vaikutuksia koskevaan tutkimukseen liittyvää tietoa, jotta mahdollinen tarjouskilpailu voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä asiakirja ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö vaan tarkentava markkinakartoitus eli tietopyyntö. Hankintayksikkö ei sitoudu toteuttamaan perusopetuksen päättöarviointiuudistuksen vaikutuksia koskevan tutkimuksen hankintaa. Päätökset mahdollisen hankintaprosessin käynnistämisestä tehdään markkinakartoituksen jälkeen. Hankinnan kohteena on opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtävä tutkimus, joka kohdistuu perusopetuksen oppilaan arvioinnin periaatteita ja kriteereitä koskevan uudistuksen käyttöönoton ja vaikutusten tutkimiseen. Tutkimus toteutetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2020–2022 toteuttamaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus Oppia -kehittämisohjelmaa. Tutkimushankkeessa seurataan arviointilinjausten sekä päättöarvioinnin kriteerien toimivuutta opettajien työssä, sekä tarkastellaan kriteerien vaikutuksia päättöarvosanojen antamiseen ja päättöarvosanoihin ja sen myötä oppilaiden yhdenvertaisuuteen arvioinnissa. Tutkimuksen ensimmäisenä osa-alueena ovat arviointilinjausten ja kriteereiden uudistamisen johtaminen ja toimeenpano. Tarkoituksena on selvittää ja tutkia opetustoimen johdon ja koulujen johdon osalta uudistettujen arviointilinjausten käyttöönottoa. Tutkimuksen kohteena on myös uudistuksen valtakunnallinen ohjeistus sekä toimeenpanon tuki. Toisena osa-alueena on uudistuksen toteutus ja vaikutukset opettajien arviointikäytänteisiin ja arvosanan muodostamisen periaatteisiin, opettajien käsityksiä oppilaan arvioinnin kansallisten periaatteiden ja kriteerien toimivuudesta arvioinnin tukena. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää opettajien käyttämiä periaatteita ja arviointimenetelmiä päättöarvosanojen muodostamisessa. Tarkasteltavana on myös oppilaan työskentelyn huomioon ottaminen päättöarvosanan muodostamisessa, sekä oppiaineiden tavoitteiden mahdolliset painotukset arvioinnissa. Tutkimus rajataan 4-5 oppiaineen ja niitä opettavien opettajien käsitysten ja käytänteiden tarkasteluun. Tutkimuksen kohteeksi tulee ottaa mukaan oppiaineita eri oppiaineryhmistä, joihin tulee kuitenkin sisältyä äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka. Kolmantena tutkimuksen osa-alueena ovat päättöarvosanoja koskevat valtakunnalliset jakaumat/tilastot sekä oppimistulokset. Tarkoituksena on selvittää, onko kriteerien käyttöönotolla ollut vaikutusta oppilaiden osaamisen ja päättöarvosanojen vastaavuuteen. Lisäksi selvitetään kriteerien vaikutuksia annettuihin arvosanoihin ja niiden valtakunnalliseen jakautumiseen. Tutkimus voi sisältää useita laadullisia ja määrällisiä menetelmällisiä lähestymistapoja. Tutkimuksen tulee sisältää empiiristä osuutta ja sen tulee tuottaa valtakunnallisesti kattavaa ja yleistettävissä olevaa, sekä uutta tietoa arvioinnin toteuttamisesta. Ottaen huomioon tutkimuksen aiheen ja kohderyhmän, tutkimuksessa on pyrittävä objektiivisuuteen ja luotettavuuteen kaikilta osin. Tutkimusasetelmien ja -menetelmien osalta tutkimuksen tulee olla perusteltua ja oikeassa suhteessa hankinnan tavoitteiden näkökulmasta. Toimittajan tehtävänä on raportoida saamansa tulokset ja niihin perustuvat kehittämisehdotukset. Tutkimuksen otoksen tulee olla alueellisesti ja kielellisesti edustava. Tutkimus on 2-vuotinen alkaen vuoden 2022 alusta. Tavoiteaikataulu hankintasopimuksen allekirjoittamiselle on vuoden 2021 marraskuu ja tutkimus toteutetaan siten, että sen lopulliset tulokset ovat raportoituina opetus- ja kulttuuriministeriön käytössä kaksi vuotta hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Osatuloksia raportoidaan opetus- ja kulttuuriministeriölle väliraportein vuosittain vuoden loppuun mennessä. Tutkimuksen tuotoksia hyödynnetään muun muassa perusopetuksen strategisessa ohjauksessa sekä oppilaan arviointia koskevan lainsäädännön ja kansallisen ohjauksen, sekä käytänteiden ja menetelmien kehittämisessä. Tutkimuksesta tuotetaan 1 väliraportti ja hankkeen päätteeksi julkaistava loppuraportti. Tutkimuksen tuotosten tulee parhaimmalla mahdollisella tavalla tukea oppilaan arviointiin liittyvää tutkimusta, esimerkiksi mahdollistaen osallistumisen kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun. Tutkimuksen tulokset sekä sen menetelmät ja aineisto, tietosuojalainsäädäntö huomioon ottaen, on kuvailtava ja julkaistava avoimesti vertaisarvioinnin ja jatkohyödyntämisen mahdollistamiseksi. Tutkimuksen toteutusta tukee ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu Tilaajan ja toimittajan edustajista sekä Tilaajan kutsumista perusopetuksen arvioinnin asiantuntijoista. Ohjausryhmä kokoontuu enintään viisi (5) kertaa vuoden aikana ja kokoukset pidetään Tilaajan tiloissa Helsingissä, kokouksiin on myös mahdollista osallistua etäyhteydellä. Opetushallitus on toteuttanut vuosina 2018-2020 peruskoulun oppilaan arvioinnin selkiyttämiseen tähtäävän työn, johon sisältyy opetussuunnitelmaan kuuluvien arvioinnin periaatteiden täsmennys sekä tarkempien päättöarvioinnin kriteerien laatiminen. Arvioinnin uusitut opetussuunnitelmalinjaukset on otettu kaikissa peruskouluissa käyttöön 1.8.2020. Oppiaineiden uudet päättöarvioinnin kriteerit otetaan kouluissa käyttöön 1.8.2021. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan arvioinnin yhdenvertaisuutta ja sen myötä koulutuksellista tasa-arvoa. Arvioinnin kriteerit on laadittu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin oppiaineittain arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Tätä aikaisemmin opetussuunnitelman perusteissa osaamistaso on määritelty vain arvosanalle 8. Kriteerien avulla määritellään, mitä peruskoulunsa päättävän oppilaan on osattava kyseisen arvosanan saadakseen. Päättöarvosanat annetaan uusia kriteereitä käyttäen ensimmäisen kerran keväällä 2022. Arviointikriteerien käyttöönotto ja niiden vaikutukset oppilaiden yhdenvertaisuuteen on keskeistä, ja tähän tarvitaan systemaattista tutkimusta. Oppilaan arvioinnin haasteellisuudesta sekä siihen liittyvistä yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä käydään jatkuvasti keskustelua. Huolimatta kansallisista normeista, arvioinnille asetetaan erilaisia tehtäviä ja painotuksia paikallisesti ja jopa opettajakohtaisesti. Arviointia koskevan tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kansallisesti kattavaa tietoa uudistettujen arviointilinjausten sekä päättöarvioinnin kriteerien toimeenpanosta, käyttöönotosta ja toteuttamisesta sekä linjausten ja kriteerien vaikutuksista arvioinnin yhdenvertaisuuteen. Tarkoituksena on tuottaa tietoa oppilaiden osaamisen ja annettujen päättöarvosanojen vastaavuudesta sekä päättöarvosanojen kansallisesta jakautumisesta ja sen mahdollisesta muutoksesta. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään perusopetuksen ohjausjärjestelmään liittyvien uudistustarpeiden jäsentämisessä sekä järjestelmän osa-alueiden kehittämisessä (ml. lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet). Tiedustelemme näkemyksiänne seuraavista asioista: 1. Mikä teistä olisi paras tapa toteuttaa tutkimushanke (esim. kokonaishankkeena, osa-hankkeina, tms.)? Pyydämme esittämään näkemyksiänne tutkimuksen toteuttamisvaihtoehdoista. Huomioikaa tutkimuksen aikataulu. 2. Miten vaiheistaisitte tutkimuksen osa-alueiden toteutuksen suhteessa hankkeen kokonaisaikatauluun? 3. Mitkä olisivat keskeisimmät tutkimuskysymykset, joilla tarkastelisitte tutkimuksen osa-alueita? 4. Kuvatkaa, millainen ja minkä kokoinen tutkimusryhmä toteuttaisi tutkimuksen? Minkälaista osaamista ja asiantuntijuutta nimeäisitte hankkeeseen? Millaista työpanosta (henkilötyökuukausina) tutkimusryhmään kuuluvilta asiantuntijoilta tarvittaisiin? 5. Kuvatkaa millaista perusopetuksen oppilaan arviointiin, päättöarviointiin sekä ainedidaktiikkaan liittyvää osaamista ja kokemusta teillä on? Millaisia referenssejä teillä on vastaavien tutkimushankkeiden toteuttamisesta? 6. Onko hankinnan kohteen kuvauksessa riittävällä tasolla kuvattu tutkimushankkeen sisältö, jotta pystyisitte antamaan kokonaishinnan palvelulle, vai miten hintavertailu kannattaisi mielestänne rakentaa? Millainen olisi alustava hinta-arvionne hankkeen toteutukselle? Näiden tietojen lisäksi pyydämme vapaamuotoisia näkemyksiänne seikoista, joita tarjouspyyntöä tehtäessä kannattaisi huomioida.
Hankintanimikkeistö (CPV) pää
Hankintanimikkeistö (CPV) muut
Aluekoodi	FI
Pääasiallinen suorituspaikka