hilma.companyfacts.io

Vastaanotettu Hilmaan	2022-05-05
Ilmoituksen numero	2022-100260
TED numero
Ostajaorganisaatio	Valtiovarainministeriö (0245439-9 ) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki FI-00023 Valtioneuvosto http://vm.fi
Hankinnan otsikkotiedot	Tietopyyntö/markkinakartoitus liittyen valtiovarainministeriön palkkausjärjestelmää koskevan selvityksen hankintaan
Hankinnan yhteenlaskettu kokonaisarvo koko ajalle (ilman alv:ta) arvio
Hankinnan yhteenlaskettu kokonaisarvo koko ajalle (ilman alv:ta) lopullinen
Alkuperäinen ilmoitus	https://www.hankintailmoitukset.fi/en/public/procurement/70181/notice/100260/overview
Originaali JSON tietue	100260.json

Hankinnan lyhyt kuvaus	Tietopyynnön tarkoitus ja hankintaprosessin kuvaus: Tällä tietopyynnöllä on tarkoitus selvittää valtiovarainministeriön palkkausjärjestelmää koskevan selvityksen hankintaan liittyviä kysymyksiä ja hinta-arvioita. Tietopyynnön tavoitteena on saada kattavasti palkkausjärjestelmää koskevan selvityksen hankintaa koskevaa tietoa, jotta mahdollinen tarjouskilpailu voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä asiakirja ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö vaan tarkentava markkinakartoitus eli tietopyyntö. Markkinakartoituksen tarkoituksena on selvittää tarjontaa alla kuvatun selvitystyön tekemiselle, ts. minkälaista tarjontaa ja osaamista selvitystyön tekemiselle on saatavilla. Hankintayksikkö ei sitoudu toteuttamaan palkkausjärjestelmää koskevan selvityksen hankintaa. Päätökset mahdollisen hankintaprosessin käynnistämisestä tehdään markkinakartoituksen jälkeen. Hankintaa koskevia taustatietoja: Valtiovarainministeriö (VM) on yksi valtioneuvoston 12 ministeriöstä. VM tekee vuosittain valtion talousarvion, valmistelee hallituksen talous- ja finanssipolitiikkaa ja toimii veropolitiikan asiantuntijana. VM vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta sekä kuntahallinnon lainsäädännön ja kuntatalouden kehittämisestä. VM valmistelee periaatteet julkisen hallinnon kehittämiseksi, kehittää valtionhallinnon ohjausjärjestelmiä ja näyttää suuntaa julkisen hallinnon digitalisaatiolle. Tehtäväkenttään kuuluu lisäksi valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka. VM:ssä työskentelee noin 420 henkilöä. VM:n henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut huomattavasti (vuonna 2017: 345 htv:tä, 2018: 357 htv:tä, 2019: 370 htv:tä, 2020: 401 htv:tä). Ministeriössä on kansantalous-, budjetti-, vero- ja rahoitusmarkkinaosastot sekä kunta- ja aluehallinto-osasto, julkisen hallinnon ICT-osasto (JulkICT-osasto) ja valtionhallinnon kehittämisosasto, jonka yhteydessä toimii myös Valtion työmarkkinalaitos. Ministeriön sisäisestä hallinnosta vastaa kehittämis- ja hallintotoiminto, jonka yhteydessä toimii viestintä. Suoraan johdon alaisuudessa toimivat EU-sihteeristö ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö. Lisäksi ministeriössä toimii valtiovarain controller -toiminto. VM:n palkkausjärjestelmän kehittämis- ja seurantaryhmä on tunnistanut tarpeita saada tarkempi käsitys VM:n palkkausjärjestelmän nykytilasta (mm. toimivuus, soveltaminen ja sen yhtenäisyys) sekä sen kehittämismahdollisuuksista reunaehtoineen. Yhtenä tavoitteena olisi saada yksinkertaistettua järjestelmää, joka nykyisellään vaikuttaa turhan hienojakoiselta. VM:n palkkkausjärjestelmä perustuu palkkavaaka-järjestelmään. Selvityksen toivotaan kattavan seuraavat kolme näkökulmaa: 1. Palkkausjärjestelmän rakenteellinen toimivuus - Tehtäväkohtainen palkanosa A. Tehtävän perusvaativuus • miten perusvaativuustason arviointitekijät vastaavat nykyisen työelämän keskeisiä vaatimuksia ja ministeriön tehtäviä? • minkälainen on vaativuustasojen määrä suhteessa asiantuntijaorganisaation työn luonteeseen? • ovatko eri vaativuustasot oikeassa suhteessa edustettuina ministeriön tehtävä- ja palkkarakenteessa? • miten hyvin kuvaukset perusvaativuustasoista kuvaavat tehtävien vaativuutta - määrittelevätkö tyyppitehtäväkuvat vaatimuksia tasapainoisesti ja oikeasuhtaisesti? • minkälainen ja kuinka vaativa/hinnakas työ on päivittää arviointikartat uusimpaan versioon ja määritellä tyyppitoimenkuville pisteet? B. Tehtävän lisäerottelutekijät • miten hyvin lisäerottelutekijät kuvaavat tehtävien tarkempaa vaativuutta? • minkälainen on perusvaativuustasojen sisällä olevien lisäerottelutekijöiden suhde palkkausjärjestelmän kokonaisuuteen? • miten lisäerottelutekijöiden pisteytys/arviointi toimii käytännössä? (lisäerottelutekijöiden määrä, lisäerottelutekijöiden kriteerit/sisältö, lisäerottelupisteytystaulukoiden sanalliset kuvaukset) - Henkilökohtainen palkanosa • miten hyvin henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi kuvaa tehtävien suoritusvaatimuksia? (asteikko ja sen käyttö, arviointitekijät) • miten henkilökohtaisen suoriutumisen arviointi toimii käytännössä (palkkauksen muuttuminen työn suorituksen muuttuessa)? - Palkkausjärjestelmän kokonaisuus • miten hyvin palkkausjärjestelmä soveltuu tänä päivänä ministeriön eri tehtävien vaativuuden arviointiin, esim. kv-ja EU-tehtävät, työryhmäjäsenyyksien eri tasot • huomioiko palkkausjärjestelmä tasapuolisesti eri tehtävissä tapahtuneet muutokset? • huomioiko palkkausjärjestelmä riittävästi eri osastojen ja yksiköiden tehtävien väliset erot ja tehtävien paineisuuden? • huomioiko palkkausjärjestelmä erilaisten ja eri kokoisten yksiköiden päällikköinä toimivien virkamiesten tehtävän vaativuuden väliset yhtäläisyydet ja erot? • huomioiko palkkausjärjestelmä riittävästi kokemuksen merkityksen? 2. Palkkausjärjestelmän toimivuus ja soveltaminen • minkälaiseksi palkkausjärjestelmän ja sen eri osatekijöiden toimivuus koetaan käytännössä? Mitkä ovat keskeiset kipukohdat? Miten suhtaudutaan palkkausperusteiden yksinkertaistamiseen? • sovelletaanko palkkausjärjestelmää riittävän yhteneväisesti ministeriön eri osastoilla ja yksiköissä? (sovelletaanko järjestelmää tasapuolisesti eri tehtäviin huomioiden eri tehtävissä tapahtuneet muutokset ja miten palkkauskäsikirja toimii soveltamisen tukena?) • uusien virkamiesten palkkaus ja sen kehitys vs. kokeneempien virkamiesten palkkaus ja sen kehitys • miten palkkausjärjestelmän kannustavuus ja palkitsevuus toteutuu käytännössä • onko esimiesten perehdyttäminen, ohjeistus ja koulutus riittävää? • vaativuustasojen ja heko-muutosten perustelemisen vaikeus/avoimuus/oikeellisuus/riittävyys? • strategian, tuloskeskustelujen ja palkkausjärjestelmän yhteys? • mitä ajatuksia mahdolliset kehittämisvaihtoehdot herättävät? 3. Palkkausjärjestelmän kehittämismahdollisuudet • Tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää, varmistaa sen yhdenmukainen soveltaminen eri osastoilla, vahvistaa järjestelmän kannustavuutta sekä tukea ministeriön palkkakilpailukykyä • Minkälaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja järjestelmän kehittämiseksi on (suositukset)? • Kustannukset / kustannusskenaariot ml. mahdolliset kustannusneutraalit vaihtoehdot Hankinta muodostuu seuraavista osa-alueista: 1) Valtiovarainministeriön palkkausjärjestelmän nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia kuvaava selvitys 2) Optio konsultointipalveluihin, jos valtiovarainministeriö lähtee toteuttamaan selvityksessä esiin nostettuja kehittämistoimenpiteitä Tiedustelemme näkemyksiänne alla olevista asioista. Teidän ei tarvitse vastata kaikkiin kysymyksiin, mikäli ette halua, mutta toivomme teidän vastaavan edes osaan tietopyynnön kysymyksistä ja ilmoittamaan kiinnostuksestanne, jotta saamme tietoa potentiaalisista tarjoajista palvelulle: 1. Mikä teistä olisi paras tapa toteuttaa hanke (esim. kokonaishankkeena, osina, usealla konsultilla, puolessa vuodessa ilman taukoja, vaiheittain tms.)? Pyydämme esittämään näkemyksiänne hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista. 2. Olisiko teillä kiinnostusta tarjota joitain tai kaikkia hankkeessa tarvittavia palveluita? 3. Toivoisimme saavamme lisätietoa potentiaalisten tarjoajien palveluista. Tämän takia toivoisimme teitä yksilöimään palvelunne tarkemmin. Liitteeksi voitte laittaa palvelukuvauksianne, jos mahdollista. 4. Jos tarjoaisitte palveluita, millaisella hinnoittelumallilla palveluita kannattaisi pyytää hinnoittelemaan? Millä edellytyksillä pystytte antamaan kokonaishinnan palvelulle? 5. Mikä on alustava hinta-arvionne ehdottamastanne toteutuksesta? Erittelettehän hinta-arviossa hankinnan kohteena olevan selvityksen sekä erikseen hinta-arvion konsultointipalveluihin, jos valtiovarainministeriö lähtee toteuttamaan selvityksessä esiin nostettuja kehittämistoimenpiteitä. 6. Aikatauluarvionne? Onko aikataululla hinnoitteluvaikutuksia ja jos on, millaisia? 7. Kuvatkaa yrityksenne kokemusta kyseessä olevien palvelujen tuottamisesta. Millaista osaamista ja aikaisempaa kokemusta teillä on valtionhallinnon Palkkavaaka-järjestelmään perustuvien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja rakentamisesta? Pyydämme ilmoittamaan montako referenssiä/millaisia referenssejä teillä on hankinnan kohdetta vastaavien palvelujen tuottamisesta. 8. Onko teillä palveluksessanne (käytettävissänne) asiantuntijoita, jotka voisitte nimetä tähän hankkeeseen, keitä? Millaisia referenssejä heillä on? Kuinka monta konsulttia nimeäisitte hankkeeseen (liitteeksi voitte laittaa CV:itä, jos katsotte tarpeelliseksi)? Näiden tietojen lisäksi pyydämme vapaamuotoisia näkemyksiänne seikoista, joita tarjouspyyntöä tehtäessä kannattaisi huomioida. Lisätietoja varten voitte ottaa yhteyttä seuraavasti sähköpostitse: [email protected]. Vastaukset tietopyyntöön pyydetään toimittamaan 17. toukokuuta 2022 klo 16.15 mennessä kirjallisena, joko postitse tai sähköpostitse osoitteeseen: [email protected] tai Valtiovarainministeriö PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO Selvyyden vuoksi pyydämme merkitsemään vastaussähköpostiin ja/tai kirjekuoreen "Vastaus tietopyyntöön, palkkausjärjestelmää koskeva selvitys/ yrityksenne nimi". Mikäli vastauksenne sisältää liike- ja ammattisalaisuuksia tai muuta salassa pidettävää tietoa, pyydämme, että yksilöitte ja merkitsette ao. tiedot selvästi.
Hankintanimikkeistö (CPV) pää
Hankintanimikkeistö (CPV) muut
Aluekoodi	FI1B
Pääasiallinen suorituspaikka	Halutessaan selvityksen voi tehdä myös muualta kuin Helsinki-Uusimaalta.

Päätös päivämäärä
Sopimusnumero
Myyjät